Suomalaiset ovat vuodesta toiseen maailman innokkain kahvinjuojakansa. Suomalaiset käyttävät paahdettua kahvia vuosittain noin 10 kiloa henkeä kohden, mikä vastaa noin 4–5 kahvikupillista päivässä per henkilö. Lähimmäksi Suomea kahvinkuluttajina yltävät naapurimaamme Ruotsi, Norja ja Tanska.

Erityisen mieltyneitä suomalaiset ovat vaaleapaahtoiseen suodatinkahviin, jonka osuus kaikesta Suomessa juodusta kahvista on 74 prosenttia. Vaalea paahto tuo esiin kahvien hienoimmat aromit, joten Suomessa juodaan maailman laadukkaimpia kahvilaatuja. Nyt muukin maailma on vähitellen vaihtamassa kahvinsa vaaleampaan paahtoon eli suomalaisten voidaan sanoa olevan edelläkävijöitä kahvin paahtoasteen suhteen. Kahvinsa joukkoon suomalainen lorauttaa usein maitoa, vuorokauden-aikaan tai juhlahetkeen katsomatta, eikä esimerkiksi italialaisten tavoin kauhistu lainkaan maitokahvista lounaan jälkeen.

Suomalaisten juoma kahvi on useimmiten suodatinkahvia ja kahvinkeitin löytyy melkein jokaisesta kotitaloudesta. Suomalaiset ovat merkkiuskollisia kahvinsa suhteen, ja kahvin ostaminen on melko lailla tapaorientoitunutta.

Kahvi kuuluu olennaisena osana suomalaiseen päivärytmiin. Äidinkieleemme ovat vakiintuneet niin aamu-, päivä- kuin iltakahvitkin. Jopa perinteisen lauantaisaunan päätteeksi on tapana kiehauttaa maistuvat saunakahvit.

Kahvia nautitaan sekä kursaillen että lakisääteisesti

Pitkään oli tapana, että suomalaiset joivat kahvinsa joko kotona, työpaikalla tai yksityisissä tilaisuuksissa, mutta kahvittelutavat ovat vähitellen muuttumassa Suomessakin. 15–35 -vuotiaat suomalaiset ovat oppineet nappaamaan take away -kahvin mukaansa ja juomaan sen vauhdissa.

Vanhemmille ikäpolville kahvi ja sen seitsemän sortin kahvipöytä on ollut suomalalaisen vieraanvaraisuuden mitta. Kahvin äärellä myös ylläpidetään ja vahvistetaan sosiaalista arvojärjestystä. Suomalaisiin tapoihin kuuluu, että kahvi tarjotaan aina ensin tilaisuuden arvovaltaisimmalle ihmiselle ja iäkkäimmille naisille. Kursailu on kuulunut Suomessa kahvipöytäetikettiin, sillä se korostaa suomalaista vaatimattomuutta. Vielä ensimmäisellä kutsulla ei ole tapana istua kahvipöytään.

Päivittäisestä kahviannoksestaan suomalaiset saavat noin kolme kupillista työpaikalla. Suomalainen erikoisuus ovatkin työpaikalla pidettävät kahvitauot. Olemme maailman ainoa maa, jossa kahdeksan tunnin työpäivään kuuluu kaksi lakisääteistä kahvitaukoa.

Kahvitauot ovat työpaikoilla työntekijöitä sitova liima, ja kahvitauolle tulevat turisemaan myös ne, jotka eivät kahvia juo. Myös etätyöntekijät kaipaavat työpaikoilta eniten juuri sosiaalisia kahvihetkiä. Ainakin lomalle lähtiessään tai merkkipäivinä suomalainen tarjoaa työkavereilleen kahvipullaa.

Kahvia kehdosta hautaan

Kahvi kuuluu kaikkiin suomalaisiin perhejuhliin kehdosta hautaan. Jo lapsen ristiäisiä tai nimiäisiä juhlistetaan perinteisesti kahvilla ja leivonnaisilla. Hopeinen kummilusikka on vanhimpia kastelahjoja, ja yhden lusikan sijasta kummit voivat kerätä lapselle myös lusikkasarjaa. Silloin lusikat ovat usein juuri kahvilusikoita.

Arkena kahvit siemaistaan keittiönpöydän ääressä mukeista, mutta vieraille kahvikupit katetaan kauniisti olohuoneeseen tai ruokailutilaan. Kahvi pistetään tippumaan pian vieraiden saavuttua. Suomalaiseen kohteliaisuuteen kuuluu myös ottaa tarjottu lisäkupillinen eli ns. santsikierros.

Kun suomalainen tekee suuria päätöksiä, ostaa vaikkapa asunnon, kauppojen sinetiksi on tapana juoda kahvit. Ja kun suomalaiset urheilijat saavuttavat menestystä, nautitaan mitalikahvit.

Myös moni suomalainen parisuhde on alkanut kahvikupin äärellä. Nettideitit sovitaan tavallisesti julkiselle paikalle, usein juuri kahvilaan. Ja jos juttu etenee pidemmälle, tapailua saatetaan jatkaa ”päiväkahvien” merkeissä, jolloin treffipaikka siirtyy kahvilasta yksityisempiin tiloihin.

 

Lähteet:
Meira, Suuri Kahvitutkimus 2013 (Dagmar Insight & Implementatio) www.meira.fi
Petri Nieminen & Terho Puustinen: Kahvi – Suuri suomalainen intohimo. (Tammi, 2014)

                                                                                                         

Kulta Katriina on ollut tärkeä osa suomalaista kahvikulttuuria jo vuodesta 1937. Tänä päivänä Kulta Katriinan laaja tuoteperhe palvelee monipuolisuudellaan ja tarjoaa kuluttajalle ratkaisun erilaisiin kahvihetkiin ja -tarpeisiin. Kulta Katriina kahvit paahdetaan edelleen Meiran kahvipaahtimolla, Helsingin kantakaupungissa Vallilassa. Kulta Katriina on kansalliskahvimme, joka kannustaa meitä olemaan ylpeitä omintakeisesta kahvikulttuuristamme.