Meiran kahvitiimi vieraili Hondurasissa, josta peräti 40 % Meiran raakakahvista tulee. Tiimi tapasi kolme kahvin viljelijää, useita kahvin keräilijöitä ja kahvin käsittelyyn osallistuvia työntekijöitä. Matkaohjelmaan kuuluivat myös tutustuminen Bon Cafén-kahvin varastointi- ja käsittelylaitoksiin Marcalassa ja San Pedro Sulassa sekä vierailu kahdessa päivähoito ja koulu -yhteistyökohteessa. Matkan tavoitteena oli perehtyä kahvin viljelyyn, tutustua tilojen toimintaan ja kahvin toimitusprosessiketjun alkupäähän sekä arvioida vastuullisuuden näkökulmasta alkuperämaan, kahvitilallisten toimintaa ja yhteistyötä Bon Cafén kanssa.

Honduras kahvimaana

Kahvi on Hondurasin arvoltaan isoin vientituote ja onkin yksi tärkeimmistä kahvintuottajamaista. Honduras sopii hyvin kahvinviljelyyn sen kuuman ja kostean ilmaston ansiosta. Hondurasilainen kahvi on hapokas ja tasapainoinen ja soveltuu siksi hyvin suomalaiseen kahvimakuun. Kahvitilat ovat pääosin pieniä, 4-6 hehtaaria. Kahvi on monelle perheelle elintärkeä päätulonlähde jo useammassa sukupolvessa. Maan pinta-alasta noin 80 prosenttia on vuoristoa, minkä johdosta kahviviljelmillä korkeuserot ovat usein hyvinkin suuria.

Hondurasissa haasteita ovat köyhyys, alhainen koulutusaste sekä perusinfrastruktuuri. Paikallinen yhteistyö on avainasemassa, jotta saamme laajasti viljelijät mukaan kehittämistoimenpiteisiin. Tätä työtä teemme pitkäjänteisesti hankintakumppanimme Bon Cafén kanssa.

Kahvin vastuusertifioinnin vaikutus alkuperämaassa

Perehdyimme matkalla erityisesti kahvitiloihin, joilla viljeltiin luomu – ja vastuusertifioituja kahveja. Luomuviljelyyn perehtymisen ohella halusimme nähdä ja ymmärtää, miten käytännössä kahvin vastuusertifikaatin (UTZ ja/tai Rain Forest Alliance) käyttöönotto näkyy ja vaikuttaa kahvitilan toimintaan.

Tilojen sertifiointi on vaikuttanut sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin. Tilan toimintaa dokumentoidaan ja kehitetään systemaattisesti, ja viljelijöitä myös valmennetaan sertifiointijärjestelmän puitteissa. Kahvi on useimmille pääelinkeino, ja oli hienoa nähdä, että viljelijät haluavat panostaa tilansa tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Toki tätä kautta he varmistavat myös oman kahvinsa myynnin mahdollisimman hyvään hintaan. Kahvitilalla työskenteleville siirtyminen vastuusertifioituun toimintaan mahdollistaa aiempaa toimivammat työolosuhteet; sosiaalitiloja, mahdollisesti lasten hoitopaikan, työturvallisuus paranee (esim. lannoitteiden käsittely), työsuhdetietoja seurataan ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan myös sertifiointi-auditointien kautta.

Vierailimme 57 hehtaarin erinomaisessa kunnossa olevalla luomutilalla. Tilan omistaja Joel Lopez on viljelijä neljännessä sukupolvessa. Luomutilojen tärkein kunnossapidon keino on pensaiden hoitoleikkaus, joka aloitetaan 8 vuoden iässä. Luomukahviviljelmät myös lannoitetaan 2-3 kertaa vuodessa ei-kemiallisilla lannoitteilla ja maatunutta marjakuoriketta käytetään maanparannusaineena. Rikkakasvit suojaavat eroosiolta sitomalla maata ja ne leikataan säännöllisesti maanpeitteeksi sitomaan kosteutta. Tuottavuus luomuun siirryttäessä laskee hiukan kolmen vuoden siirtymäaikana, mutta palautuu tämän jälkeen ja on vain hieman pienempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Usein luomuviljelyn tuloksena pensaat ovat elinvoimaisempia ja pitkäikäisempiä. Viljelysalaa ei vierailujen kohteena olleilla tiloilla ole tästä syystä myöskään jouduttu kasvattamaan.

Vierailimme myös itsenäisen kahviviljelijän Maria Reyesin luona San Juanissa. Maria kokee, että kahvin vastuusertifiointiin siirtyminen ja siihen linkittyvä kehitysyhteistyö hankintakumppanimme kanssa on parasta, mitä heille on tapahtunut ja luonut uskoa tulevaisuuteen.

”Siitä on meille paljon apua, koska, kun tarvitsemme jotakin, meidän tarvitsee vain soittaa ja he vastaavat. Kaikki toimii erinomaisesti, ja siitä minä pidän”, Maria kertoo.
”Toimintamme on nyt ympäristöystävällisempää, sadot ovat tuottavampia ja toimintamme on puhtaampaa. Odotamme siis positiivista muutosta, ja että tulevaisuudessa toimintatapamme olisivat parempia.

Lasten hyvinvointi

Meille tärkeää on se, että lapsilla on oikeus lapsuuteen, myös Hondurasissa. Keräilijöiden lasten koulunkäyntiä tuetaan enenevässä määrin valtion, yritysten sekä yhteisöjen toimesta. Kansallinen lainsäädäntö sallii työnteon 14 ikävuodesta alkaen, jolloin peruskoulu loppuu. Tällöin osa lapsista menee töihin ja osa jatkaa opintoja.

Vanhempien asennekasvatus sekä sitouttaminen ovat tärkeässä asemassa lasten varhaiskasvatustoiminnassa ja koulunkäynnin jatkuvuuden varmistamisessa. ADECAFEH:n ja World Visionin rakennuttaman koulun yhteyteen on perustettu lapsityövoimaa ehkäisevä komitea, johon vanhemmat on sitoutettu mukaan. Myös Hondurasin hallituksen ohjelma on vahvistanut tukea koulutukselle. World Visionilla on tavoitteena rakentaa 32 päivähoitopaikkaa alueelle ja kasvattaa uusi sukupolvi hondurasilaisia ennaltaehkäisemään maastamuuttoa ja vahvistamaan tulevaisuuden kestävä kehitys.

Meiran tiimi vieraili Guascupuzcan kunnallisessa koulussa Marcalan kahvinviljelysalueella. Koulun toimintaa kehitetään yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Bon Café tukee lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä. Bon Café on muun muassa rakennuttanut uuden koulurakennuksen vuonna 2011 ja jatkanut paikallista tukea esimerkiksi antamalla kaikille lapsille koulutarvikkeita, mutta myös uusilla wc-tiloilla ja remonteilla.

Kahvin elinkaari ja käsittely

Kahvipensas tuottaa marjoja nelivuotiaasta ja kantaa satoa kaksikymmentä vuotta. Marjoista poistetaan hedelmäliha ja kalvo kahdella eri menetelmällä. Kuivamenetelmässä marjat kuivatetaan auringonpaisteessa parin viikon ajan, minkä jälkeen ne kuoritaan koneellisesti. Märkämenetelmässä poistetaan ensin hedelmäliha, jonka jälkeen papuja liotetaan vedessä reilu vuorokausi. Sen jälkeen pavut pestään, kuivataan ja niistä kuoritaan kalvo.

Kun kahvierät on hyväksytty, ne maistetaan vielä useaan kertaan ennen käyttöönottoa. Kahvi paahdetaan automatisoidusti tasaisen laadun takaamiseksi. Tarkan paahdon lisäksi kahvipavut on jauhettava oikein, jotta aromi- ja makuaineet liukenevat kahvijuomaan. Valmis kahvijauhe pakataan ilmatiiviiseen kahvilaminaattiin.
Kahvi on luonnontuote, jonka maku vaihtelee kasvupaikasta, lajista, lajikkeesta ja luonnonoloista riippuen. Meiran paahtimon laboratoriossa maistetaan ja analysoidaan päivittäin satoja kupillisia kahveja. Ammattitaidolla ja pitkällä kokemuksella taataan kuluttajalle tuote, jonka maku vastaa hänen odotuksiaan.

Kahvin tuotantoprosessi on pitkälle automatisoitu, mutta aistinvarainen arviointi on olennaisessa osassa kahvien laadun määrittelyssä ja sekoitusten laatimisessa pavusta kuppiin asti.