Kun kerroin lähteväni Kolumbiaan, monet ystäväni kauhistelivat, että miten uskallat lähteä Narcos-sarjan maisemiin – eikö se ole vaarallista! Samaan ajatukseen sorruin hieman itsekin, mutta perehdyttyämme maan tilanteeseen paremmin etukäteen ja päästyämme paikan päälle, huomasimme mielikuvamme olleen pielessä.
Kolumbia on yksi Etelä-Amerikan nopeimmin kehittyvistä maista. Latinalaisen Amerikan kehityspankki on arvioinut, että parissa kymmenessä vuodessa Kolumbia saattaa nousta teollistuneiden maiden tasolle. Maan yleinen turvallisuustilanne on parantunut huomattavasti vuoden 2016 jälkeen, kun yli 50 vuotta kestänyt aseellinen konflikti saatiin päätökseen. Päättäväinen työ rauhan puolesta myös palkittiin: nykyisen presidentti Ivan Duquen edeltäjä Juan Manuel Santos sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2016.
Matkareittimme alkoi pääkaupungista Bogotasta. Vaikka maassa on edelleen paljon eriarvoisuutta ja suuria tuloeroja, Bogota oli yllättävänkin länsimaisen oloinen – toki aseelliset vartijat ja pommikoirat kauppakeskusten ovella muistuttivat maan lähihistoriasta.
Kolumbia on maailman kolmanneksi suurin kahvintuottajamaa. Kahvinviljely on tärkeä elinkeino sadoilletuhansille ihmisille – maassa on n. 500 000 kahvitilaa. Lukemattomien kylien ja kokonaisten pienien kaupunkien pääelinkeino on kahvinviljely tai sen käsittely. Kahvin lisäksi maassa viljellään myös mm. avokadoa ja banaania.
Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen kahvinviljelyä ja muita elinkeinoja on voitu laajentaa, ja kansallisen kahviliiton (FNC) sekä useiden kahvinviejäyritysten viljelijöille tarjoamaa viljely- ja koulutustukea on voitu ulottaa uusille alueille, joille ei aiemmin ollut turvallista mennä. Vakaasta taloudellisesta ja demokraattisesta kehityksestä huolimatta maassa on edelleen sissiryhmien hallinnassa olevia alueita – meidänkään ei ollut turvallista matkustaa tietyille alueille sisämaassa.
Kolumbian kansallisella kahviliitolla FNC:llä on merkittävä rooli Kolumbian kahvisektorille. FNC on ilmoittanut tavoitteekseen saavuttaa 100-prosenttisesti vastuullisuus-sertifioidut tilat vuoteen 2027 mennessä. Vaikka FNC onkin tehnyt erittäin hyvää tutkimus-, vastuullisuus- ja uudistamistyötä, tavoite on hyvin kunnianhimoinen, koska maan puolesta miljoonasta kahvitilasta suuri osa on alle kahden hehtaarin perhetiloja. Perhetiloille vastuullisuuskäytäntöjen vieminen on hidasta ja työlästä mm. vaikeakulkuisen maaston takia ja myös siksi, että moni tiloista toimii edelleen ilman pankkipalveluita sekä kännykkä- ja nettiyhteyttä.
Yhteistyökumppanimme Olam Internationalin strategian ja mission ytimessä on vastuullisuus; viljelyn ja ruokaketjujen kehittäminen niin, että positiivista arvoa syntyy jokaisessa osassa ketjua, viljelijäyhteisö vahvasti ytimessä. Kolumbiassa Olamin tavoitteena on olla maan suurin sertifioitujen kahvien toimija. Sillä on mm. kattava ja monipuolinen vastuullisuusohjelma ”AtSource”, joka kattaa ns. nollatoleranssin teemat (kuten lapsityövoima) aina paikalliseen vaikuttamisen mahdollisuuksiin (esim. lasten koulunkäyntiosuuden nostaminen). Olimme vaikuttuneita Olamin toiminnasta ja onnellisia siitä, että jaamme heidän kanssaan saman tahtotilan tehdä kahvista koko arvoketjulle kannattavaa ja vastuullista liiketoimintaa, joka ottaa huomioon niin viljelijöiden, viljelijäyhteisöjen, kahviketjun työntekijöiden kuin koko yhteisen planeettammekin hyvinvoinnin.
Arabica – kahvia käsinpoimittuna
Muutaman Bogotassa vietetyn yön jälkeen suuntasimme Armenian kahvialueelle tutustumaan sekä käsittelylaitokseen että kahvitiloihin.
Kolumbian ainutlaatuinen luonto on erittäin monipuolinen niin kasviston kuin eläimistönkin suhteen. Maa sijaitsee kokonaan tropiikissa, mutta suuret korkeuserot tekevät ilmastosta vaihtelevaa; maassa on sekä ylänköjä, alankoja, savannia että Amazonin sademetsää. Luonto teki meihin lähtemättömän vaikutuksen, ja kännykkämme olivatkin täynnä yrityksiä vangita henkeäsalpaavia maisemia digitaaliseen muotoon.
Kahvinviljelyn suhteen Kolumbiassa on ainutlaatuinen tilanne: hyvälaatuista kahvia saadaan vuoden ympäri, sillä siitä saadaan vuosittain kaksi satoa. Kolumbiassa kahvi viljellään, poimitaan, pestään, kuoritaan ja kuivataan suurimmalta osin pienillä perhetiloilla, jonka jälkeen se toimitetaan käsittelylaitokseen, jossa vihreät pavut vielä puhdistetaan, lajitellaan ja pakataan vientisäkkeihin. Käsittelylaitoksella kahvin laatu myös aina testataan, kahvit lajitellaan laaduittain, ja viljelijöille annetaan tarvittaessa palautetta laadun parantamiseksi mm. käsittelyprosessin suhteen.
Koska kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä, pavut poimitaan käsin. Kahvinpoimijat ovat avainasemassa, jotta kullakin tilalla kahvimarjat saadaan poimittua juuri oikeaan aikaan. Kolumbiassa – kuten monessa muussakin teollistuvassa maassa – nuoret hakeutuvat nykyään kaupunkeihin ja muihin, helpompiin töihin, ja siksi kokeneita kahvinpoimijoita on nykyään vähän. He ovatkin usein poimijoita monessa sukupolvessa, ja hyviä poimijoita arvostetaan erittäin paljon.
Kolumbialainen kahvi on enimmäkseen arabicaa. Eri alueiden kahvilaadut poikkeavat toisistaan merkittävästi mm. kasvuolosuhteiden sekä käsittelyprosessien ansiosta. Meiralle tuleva kahvi tulee pääasiallisesti neljältä eri alueelta, joista kolmen eli Risaraldan, Quindrion ja Valle de Caucan kahvilaadut ovat yrttisen hedelmäisiä ja niissä on keskivahva suutuntuma ja hapokkuus. Huilan alueelta poimittavaa kahvia taas voi luonnehtia viinimäisen makeaksi ja se on hieman em. laatuja hapokkaampi.
Kahvifarmeja hoidetaan määrätietoisemmin luontoa ja ihmisiä kunnioittaen
Vierailimme kolmella eri kahvifarmilla, joilla on viime vuosina tapahtunut paljon positiivisia muutoksia. Työlainsäädäntöön ja työturvallisuuteen liittyvät säännöt tunnetaan, ja niitä myös noudatetaan. Vastuullisuusasioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska vastuullisuus nähdään myös mahdollisuutena menestyä ja saada kahvista hieman parempaa hintaa. Vastuullisuusohjelmiin ja sertifikaatteihin liittyy aina tilan parempi johtaminen sekä taloudellisesta näkökulmasta mutta myös ihmisistä huolehtimisen sekä ympäristön suojelun suhteen. Nämä käytännöt olivatkin farmeilla hyvin tuttuja ja arvostettuja – vastuullisen kahvin viljelyn periaatteet löytyivät mm. seinätauluista.
Hyvät viljelykäytännöt kuten varjokasvien käyttö, luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen sekä kahvipensaiden suunnitelmallinen leikkaaminen ovat omiaan parantamaan kahvisatoa. Jätevedet, joita syntyy lähinnä kahvin käsittelyprosessissa tiloilla, puhdistetaan ennen maahan päästöä. Jätteet lajitellaan, ja jätehuollosta huolehti lähtökohtaisesti kunta. Kaikilla vierailemillamme farmeilla oli erittäin siistiä, ja vastuullinen ympäristöstä ja ihmisistä huolehtiminen oli tärkeää.
Erityisesti viimeisellä vierailullamme La Divisan luomufarmilla isäntämme Senor Largon sanat jäivät mieleen: ”God created nature perfect and we should not change it”.
Hyvä ohjenuora kenelle ja missä tahansa.
- Marleena
Kirjoittaja on Meiran strategia- ja vastuullisuusjohtaja
