Saludon historiaa

Saludon juuret ulottuvat 1960-luvulle Rock’n Rollin ja hippiliikkeen kulta-aikaan. Elintaso nousi, Suomi kaupungistui ja kansalaiset halusivat nauttia elämästä suuren maailman malliin.

Kahvi oli jo 60-luvulla oleellinen osa suomalaisten arkea. Vuonna 1964 kahvia juotiin n. 9,6 kiloa henkilöä kohden, kun vuonna 1950 määrä oli vain n. 3,7 kiloa. Kahvin säännöstelyn loputtua 1954 markkinat alkoivat käydä kuumina, ja uusia kahvimerkkejä syntyi. 1960 lanseerattu Saludo oli yksi kahvinystäviä ilahduttanut uutuus.

Kahvimylly kuului vielä 60-luvun alussa suomalaisten kotien vakiovarustukseen. Niinpä Saludoakin sai ostaa joko 250 gramman papupakkauksissa tai jauhettuna puolen kilon metallipurkeissa.

70-luvulle siirryttäessä Saludosta tuli pääkaupunkiseudulla hittituote, jolla Elannon kauppiaat houkuttelivat asiakkaita myymälään. Samaan aikaan puolen kilon vakuumipakkaus syrjäytti kalliin metallipurkin. Valtaosa Saludosta myytiin vielä pannujauhatuksena.

Valmistusmenetelmät kuitenkin kehittyivät. Ensin suodatinkahvia tehtiin käsisuodattimen avulla. 70-luvun lopulla alkoivat kahvikoneiksi kutsutut laitteet yleistyä suomalaisissa kodeissa. Samalla suodatinjauhetun Saludon myynti kasvoi. Nykyisin pannujauhatuksen osuus Saludon myynnistä on n. 15 %. 

Stadilainen Saludo

Saludo on paljasjalkainen helsinkiläinen kahvi. Vuoteen 1988 asti sitä paahdettiin Helsingin Sörnäisissä EKAn kahvipaahtimossa, josta se muutti Vallillaan Meiran paahtimoon.