Kulta Katriina Luomu tumma- ja vaaleapaahtoisen kahvin päästöt painottuvat alkutuotantoon eli Hondurasissa ja Tansaniassa tapahtuvaan viljelyyn ja kuljetuksiin, kahvin kuljetukseen Suomeen sekä kahvin keittoon käytettyyn energiaan. Sekä Kulta Katriina Luomu vaaleapaahtoisen että tummapaahtoisen osalta suurimmat päästöt syntyvät kahvin viljelystä sekä alkuperämaan kuljetuksista (46,2 % ja 46,4 % kokonaispäästöistä). Erityisesti viljelyalueen kuljetuksiin käytetty polttoaine nostaa päästöjä, sillä kuljetusmatkat ovat pitkiä ja mahdollisuuksia vähäpäästöisempiin kuljetuksiin ei ole tarjolla.


(Pyöristyksistä johtuen kuvassa olevat luvut eivät summaudu 100 %:iin.)

Meiran omasta toiminnasta suurimmat päästöt syntyvät kahvin kuljetuksesta alkuperämaasta Suomeen. Vallilan tehtaalla Meira käyttää täysin päästötöntä sähköä ja lisäksi Kulta Katriinan Luomukahvit ovat valmistuneet vuoden 2024 alusta alkaen 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla (biokaasu ja uusiutuva kaukolämpö). Uusiutuvaan energiaan siirtymisen osuus tuotteiden koko elinkaaren hiilijalanjäljestä on n. -2 %.

Kahvin kulutus on lisäksi merkittävässä roolissa hiilijalanjäljen muodostumisessa, sillä kahvin keittoon käytetty energia tuottaa 37 % kahvin koko hiilijalanjäljen päästöistä. Kahvin kuluttaja voi siis itse vaikuttaa merkittävästi kahvin hiilijalanjälkeen esimerkiksi keittämällä vain tarpeellisen määrän kahvia ja pitämällä kahvinkeitintä päällä vain keiton ajan.

Meiran tavoitteena on laskea päästöjä edelleen myös tulevaisuudessa. Käymme jatkuvaa keskustelua kahvin alkuperämaan hankintakumppanimme kanssa mahdollisuudesta siirtyä Hondurasin kuljetuksissa dieselistä kestävämpään polttoaineratkaisuun, jolloin pitkistä kuljetusmatkoista vuoristoisessa Hondurasissa syntyvä hiilijalanjälki pienenisi merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole mahdollista kohdemaan polttoaineen saatavuushaasteiden vuoksi. Jatkamme kuitenkin keskustelua tuottajiemme kanssa ja pyrimme vähäpäästöisempään ratkaisuun. Jatkamme myös arvoketjumme toimijoiden tukemista heidän omien päästövähennystavoitteiden asettamisessa ja kehityshankkeiden edistämisessä. Lisäksi kannustamme kuluttajia energiatehokkaan ja pienihävikkisen kahvin keittoon.

Lue lisää Kulta Katriina luomun hiilijalanjäljestä ulkopuolisella taholla varmennetusta hiilijalanjälkilaskelmastamme (tiivistelmä). Laskelman on tuottanut Nordic Offset ja varmennuksen suorittanut Ecobio. Tutustu Ecobion raporttiin (pdf).

Hyödyt kahvin luomusertifioidussa viljelyssä

Suurin osa luomukahvin ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksista syntyy kahvin alkutuotannossa. Luomutuotanto ylläpitää maatalousympäristön luonnonvaraisen eliöstön monimuotoisuutta ja parantaa maaperän multavuutta sekä ravinteiden saatavuutta tavanomaista viljelyä paremmin ja eroosio on vähäisempää. Luomun viljelykäytännöt lisäävät myös maaperään varastoituvan hiilen määrää. Lisäksi luomutuotannossa haitallisia kemikaaleja ei käytetä ja vesistöjen saastumista pystytään ehkäisemään tehokkaammin.

Kuten luomuviljelylle on tyypillistä, on myös Meiran hankintaketjun luomutiloilla käytössä varjoviljely, eli kahvipensaiden lomassa on korkeampaa, suojaavaa puustoa sekä maanpeitekasveja. Nämä käytänteet lisäävät edelleen maatalousympäristön monipuolisuutta, orgaanisen maa-aineksen muodostumista ja hiilensidontaa, vähentävät eroosiota ja huuhtoutumista sekä lieventävät sään ääri-ilmiöitä. Varjoviljelmät tarjoavat myös viileämmän ja suojaisan mikroilmaston eliöstölle ja edistää siten eliöstön monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tuottavuudessa ei luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä ole pitkällä aikavälillä kokemusperäisesti merkittävää eroa, mutta tämä riippuu kuitenkin merkittävästi tuotannon intensiivisyydestä ja viljely-ympäristöstä. Luomuun siirryttäessä tuottavuus laskee hieman kolmen vuoden siirtymäaikana. Tuottavuus kuitenkin palautuu tämän jälkeen ja on vain hieman pienempi kuin tavanomaisessa viljelyssä, sillä usein luomuviljelyn tuloksena pensaat ovat elinvoimaisempia ja pitkäikäisempiä.

Luomuviljelmät ovat myös kriisinkestävämpiä kuin tavanomainen kahvinviljely. Luomuviljelijät ja erityisesti varjoviljely kestävät ja toipuvat helpommin häiriöistä, kun taloudellinen riippuvuus yhdestä lajikkeesta on vähäisempää eikä viljelmä ole sään ääri-ilmiöille tavanomaisen viljelyksen tapaan yhtä altis.

Lue lisää luomuviljelystä tiloilla ja Meiran kahvimatkasta vuonna 2019 Hondurasiin.

Kehitämme jatkuvasti kahvimme vastuullisuutta

Luomuviljelyn hyödyt nivoutuvat pääosin biodiversiteettiin ja kokonaisuutta täydentääkseen huomioimme myös hyvän hallinnon ja sosiaalisen vastuun vastuullisuussertifioimalla kaiken käyttämämme luomukahvin Rainforest Alliance sertifiointimerkillä. Vastuusertifiointi todentaa varmennetusti sen, että kahvi täyttää viljelystä valmistukseen ympäristön ja sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallintotavan mukaiset kestävän kehityksen kriteerit. Sertifointiohjelma tukee myös viljelykäytäntöjen kehittämistä ilmastokestävään suuntaan.

Lisäksi Meira tekee yhteistyötä kahvin tuottajien kanssa vastatakseen Euroopan Unionin metsäkatoasetuksen vaatimuksiin. Asetuksen mukaan kahvia EU sisämarkkinoille tuovan, tulee arvioida metsäkadon riskiä tuotantoketjussa ja tarvittaessa tehdä toimenpiteitä riskin vähentämiseksi. Meira tukee kahvin tuottajiensa kykyä raportoida tilojen maankäytöstä ja todentaa ettei metsäkatoon johtanutta maankäyttöä ole ollut vuoden 2020 jälkeen.