Miten tyhjä kahvipakkaus hävitetään?

Kahvipakkauksemme ovat monikerrosmateriaalia, jossa on alumiinia. Tällainen materiaali voidaan kierrättää seka-, energia- tai muovijätteenä. Pakkaus kelpaa alumiinista huolimatta muovinkeräykseen, koska keräysjae määräytyy monikomponentti materiaaleissa eri materiaalijakeiden painon mukaan. Alumiinia on siis tarpeeksi vähän. Jokaisesta jakeesta materiaali päätyy hyötykäyttöön eli polttoon.

Valitettavasti kaikkiin pakkauksiimme, jotka ovat kaikki samaa materiaalia, yllä oleva kierrätysohje ei ole vielä päivittynyt, mutta uusimmissa tuotteissamme ohjeistetaan lajittelemaan pakkaus muovinkeräykseen. Kierrätysohje kuitenkin päivittyy jokaiseen kahviimme tuote kerrallaan.

Miten kahvi tuli Suomeen?

Suomalaiset ovat olleet kahvikansaa jo yli 250 vuotta. Nykyään täällä juodaan enemmän kahvia kuin missään muualla maailmassa, noin viisi kupillista päivässä/hlö.

Eteläisimpään Ruotsi-Suomeen kahvia tuotiin jo 1600-luvun lopussa, aluksi apteekkien lääkevarastoihin. 1730-luvulla kahvi löysi myös Suomeen, ensin rannikolle ja myöhemmin sisämaahan. Kahvinjuonti kiellettiin tai asetettiin veronalaiseksi 1800-luvun alkuun mennessä ainakin neljä kertaa.

Koska vain lääkärin määräyksellä sai luvan ostaa verotonta kahvia, säätyläisrouvien keskuudessa yleistyivätkin kahvilla paranevat sairaudet. 1800-luvun loppuun mennessä kahvia maisteltiin jo lähestulkoon jokaisessa suomalaisessa talossa ja töllissä. Sitä voitiin nauttia myös arkisin ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – varojen salliessa – jopa kolmesti päivässä.

Kahvin maahantuonti keskeytyi talvisodan alussa vuonna 1939, jolloin juotiin erilaisia korvikkeita. Kuusi vuotta myöhemmin, ensimmäisen sodan jälkeen Suomeen saapunut kahvilaiva oli aikansa mediatapahtuma.

Mistä Meiran käyttämät kahvilajikkeet tulevat?

Raakakahvi tuodaan Suomeen Etelä- ja Keski-Amerikan maista sekä eteläisestä ja Itä-Afrikasta. Hyvä kahvi syntyy, kun eri kahvilajikkeita sekoitetaan keskenään. Kahvi sellaisena kuin se kaupasta ostetaan on siten monen valinnan tulos. Meiran asiantuntijat valitsevat eri kahvilajikkeista sekoituksia, jotka kuluttajat tuntevat eri kahvimerkkeinä.

Mitä eroa on espressolla ja ”tavallisella” kahvilla?

Espresson tummempi paahto vahvistaa aromeja ja alentaa happojen ja kofeiinin määrää. Koska jauhatusaste on myös hienompi, suodatuspinta-ala nousee. Tämä yhdessä valmistamisen yhteydessä vallitsevan kovan paineen kanssa tekee espressosta täyteläistä ja jälkimausta pitkän. Kahvipavun jauhatuksen karkeus valitaan valmistustavan ja -ajan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää: mitä lyhyempi suodatusaika, sen hienompi jauhatus.

Mitä erilaisia jauhatusasteita on?

  • turkkilainen jauhatus – erittäin hienoksi jauhettua, tomumaista
  • espressojauhatus – hieno jauhatusaste, lähes tomumaista jauhetta
  • suodatinjauhatus – suodatinkahviin käytettyä
  • pannujauhatus – karkea jauhatus, sopii kahvipannussa ja pressopannussa valmistettavaksi.

Miten kahvilajikkeet valitaan?

Meira ostaa raakakahvin alkuperämaista lähetettyjen näytteiden perusteella. Meiran kahvilaboratoriossa käsitellään vuosittain noin 600 tarjousnäytettä. Kaikki näytteet tarkistetaan visuaalisesti, paahdetaan ja maistetaan. Tärkein testaustyökalu on makuaisti, jota ei vielä ole pystytty millään mittarilla korvaamaan. Maistaminen tapahtuu neljän hengen maistamisraadin voimin – yhtään päätöstä ei tehdä vain yhden ihmisen maistamistuloksen perusteella.

Miten kahvinkeitin puhdistetaan?

Katso ohjeet täältä