Tie pensaasta kuppiin

Tiedätkö, mistä edessäsi höyryävä kahvikuppi oikein tulee? Näillä sivuilla sinulle selviää, millaisen matkan kahvipapu taittaa ennen kaupanhyllyille päätymistään. Aloita makumatkasi tästä!

Kahvin viljely

Kahvi on alkuperältään afrikkalainen pensaskasvi, joka kasvattaa kirsikkaa muistuttavia punaisia marjoja. Ikivihreä puu voi kasvaa jopa 15 metrin korkuiseksi. Kahvipensas leikataan kuitenkin parin kolmen metrin korkuiseksi marjojen käsin poimimisen helpottamiseksi. Kahvipensas kukoistaa lämpimässä ja pitää runsaista sateista. Se tarvitsee auringonvaloa, mutta ei siedä paahdetta.

Kahvipensas tuottaa marjoja nelivuotiaasta ja kantaa satoa kaksikymmentä vuotta. Yhdestä pensaasta saadaan marjoja noin 4–5 kiloa, josta saadaan noin 600–700 grammaa raakakahvia. Kahvin lopulliseen makuun vaikuttaa suuresti, mitä raakakahvilaatuja sekoituksessa käytetään.

Kuorinta

Marjoista poistetaan hedelmäliha ja kalvo kahdella eri menetelmällä. Kuivamenetelmässä marjoja kuivatetaan auringonpaisteessa parin viikon ajan, minkä jälkeen ne kuoritaan koneellisesti.

Märkämenetelmässä poistetaan ensin hedelmäliha. Sen jälkeen papuja liotetaan vedessä reilu vuorokausi. Sitten pavut pestään, kuivataan ja niistä kuoritaan kalvo. Märän menetelmän läpikäynyt kahvi on pestyä kahvia, kalleinta ja hienointa laatua.

Kahvin paahtaminen ja jauhatus

Kun kahvierät on hyväksytty, ne maistetaan vielä useaan kertaan ennen käyttöönottoa. Sen jälkeen eri kahvilaatuja sekoitetaan keskenään, kunkin kahvimerkin reseptin mukaisesti. Kahvin paahtaminen tapahtuu automatisoidusti, mikä takaa kahville tasaisen laadun.

Tarkan paahdon lisäksi kahvipavut on jauhettava oikein. Oikea jauhatus takaa, että aromi- ja makuaineet liukenevat kahvijuomaan. Valmis kahvijauhe pakataan ilmatiiviiseen kahvilaminaattiin. Pakkaus suojaa kahvia hapelta, valolta ja kosteudelta sekä pitää kahvin aromit tallessa.

Kahvin laadunvalvonta

Kahvi on luonnontuote, jonka maku vaihtelee kasvupaikasta, lajista, lajikkeesta ja luonnonoloista riippuen. Paahdetun kahvin makuominaisuudet säilyvät kuitenkin samoina satovaihteluista huolimatta. Tämä edellyttää paahtimoiden asiantuntijoilta vahvaa ammattitaitoa, pitkää kokemusta ja harjaantunutta makumuistia.

Meiran paahtimon laboratoriossa maistetaan ja analysoidaan päivittäin satoja kupillisia kahveja. Maistamisen perusteella hyväksytään sopivat raakakahvierät. Sekoitussuhteita muuttamalla ja vaihtelemalla saadaan tuotteita, joilla on halutut ominaisuudet ja joiden maku pysyy samana vuodesta toiseen. Näin kuluttuja saa tuotteen, jonka maku vastaa hänen odotuksiaan.

Kahvin tuotantoprosessi on paahtimossa pitkälle automatisoitu, mutta kaikissa vaiheissa kone ei korvaa ihmistä. Aistinvarainen arviointi näkö-, tunto-, haju- ja makuaistia käyttäen on olennaisessa osassa kahvien laadun määrittelyssä ja sekoitusten laatimisessa pavusta kuppiin asti. Maun ohella kahvin laadun arvioinnissa tarkastellaan myös paahtoastetta, jauhatusastetta, kahvin tilavuutta, kosteutta ja pakettiin jäävän hapen määrää (lähde: kahvi.net).